Mangrovemetsien ennallistaminen Johorissa

Kuvat Kelab Belia Prihatin Malesian puolesta

Kampung Sungai Melayun mangrovemetsä ja Perapat-joen alue Iskandar Puterissa, Johorissa, Malesiassa, edustaa elintärkeää rannikon ekosysteemiä, jolla on huomattava ekologinen merkitys. Nämä mangrovemetsät toimivat kriittisinä elinympäristöinä erilaisille lajeille, tarjoavat luonnollisia puskureita rannikkoeroosiota vastaan ja tukevat paikallisia elinkeinoja kalastuksen avulla.

Tämä tärkeä ekosysteemi kohtaa kuitenkin useista lähteistä johtuvia hajoamishaasteita. Roskien aiheuttama saastuminen tarttuu mangrovejuuriin, mikä lyhentää puiden elinikää ja ekosysteemin terveyttä. Jokapäiväiset äärimmäiset vuorovedenvaihtelut suistossa luovat ankarat olosuhteet, jotka haittaavat luontaista uudistumista, ja nuorten taimien on erityisen vaikeaa selviytyä voimakkaasta aallokosta. Lisäksi paikalliset yhteisöt keräävät ajoittain mangrovepuuta infrastruktuuria varten, mikä lisää painetta elinympäristön eheyteen.

Vastauksena näihin haasteisiin Kelab Belia Prihatin Malaysia on kehittänyt monitahoisen, standardeihin perustuvan ekologisen ennallistamisstrategian, jossa puututaan sekä ekologisiin että sosiaalisiin tekijöihin. Society for Ecological Restoration (SER) -järjestön ja Microsoftin tuella toteutettavan We Be-Leaf Together - Johor Bahru Biodiversity Enhancement -hankkeen tavoitteena on suojella ja palauttaa mangrove-ekosysteemejä, lisätä biologista monimuotoisuutta ja tukea paikallisyhteisön sosioekonomista hyvinvointia.

Ennallistamisen mukauttaminen paikallisiin olosuhteisiin

Hankkeessa sovelletaan kattavaa, paikallisiin olosuhteisiin räätälöityä säilyttämis- ja ennallistamismenetelmää. Ennallistamistoimissa keskitytään alkuperäisen mangrovekasvillisuuden palauttamiseen käyttämällä alkuperäisiä lajeja, kuten Rhizophora mucronata ja Sonneratia caseolaris.

Istutusmenetelmät mukautuvat haastaviin hydrologisiin olosuhteisiin. Rhizophora-taimet haudataan kolmanneksen syvyyteen vakauden parantamiseksi, kun taas Sonneratia-taimet ruukutetaan, leikataan ja kuljetetaan bambukoreissa, jotta aallot eivät aiheuta vahinkoa asennuksen aikana. Bambua ja paikallisia materiaaleja käytetään tukemaan ja vakauttamaan taimia, jotka ovat alttiina vuorovesivirtauksille. Lisäksi haitalliset vieraslajit tunnistetaan ja poistetaan kohdennetuilla tutkimuksilla, jotka tehdään yhteistyössä ekologisten asiantuntijoiden kanssa.

Yhteistyö yhteisön kanssa

Hankkeen tehokkuus perustuu hankkeen yhteistyömalliin, joka perustuu erilaisiin kumppanuuksiin. Johorin osavaltion metsävirasto tarjoaa sääntelytukea ja teknistä asiantuntemusta, ja Ranhill SAJ Sdn Bhd valvoo veden laatua. Universiti Teknologi Malesian ja Universiti Kebangsaan Malesian (LESTARI UKM) tutkijat tekevät ekologisia tutkimuksia ja ohjaavat nuoria tutkijoita. WWF Malesia tukee koulutus- ja sitouttamisstrategioita, Irrigation and Drainage Department (kastelu- ja kuivatusministeriö) antaa tietoja vuorovesi- ja rannikko-olosuhteista, ja asiantuntijapaneeli tarjoaa jatkuvaa vertaisarviointia ja ohjausta.

Myös yhteisön osallistuminen on keskeistä hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Paikalliset Kampung Sungai Melayun asukkaat osallistuvat toimintaan koulutusohjelmien, työllistymismahdollisuuksien ja käytännön ennallistamistoimien kautta. Valmiuksien kehittämistilaisuuksissa koulutetaan osallistujia kestäviin suojelukäytäntöihin, ja vapaaehtoiset osallistuvat istutuksiin, jätteiden keräämiseen, lintujen tarkkailuun ja lepakoiden seurantaan. Näillä toimilla edistetään ekologisia tavoitteita ja kasvatetaan samalla ekosysteemin pitkäaikaista hoitoa.

Kelab Belia Prihatinilla on laaja verkosto, johon kuuluu yli 550 nuorta osallistujaa, 20 kansalaistutkijaa ja yritysten vapaaehtoisia, kuten Microsoftin työntekijöitä. Nämä omistautuneet henkilöt osallistuvat tuhansia vapaaehtoistunteja suoriin ennallistamistoimiin ja tiedonkeruuseen.

Ympäristökasvatus ja -valistus ovat keskeisiä hankkeen pitkän aikavälin menestyksen kannalta. Ekologisilla retkillä, kouluohjelmilla ja valistuskampanjoilla yhteisön jäsenet ja vierailijat oppivat mangroveiden ekologisesta merkityksestä ja kulttuurisesta arvosta. Samalla hanke tukee taloudellista kestävyyttä edistämällä kestävää kalastusta ja ekomatkailua ja luomalla vaihtoehtoisia elinkeinoja, jotka vahvistavat paikallista taloutta. Hankkeessa on mukana kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä, ja se edistää pysyvää tunnetta vastuullisuudesta ja yhteydestä maisemaan.

Keskeinen osa kunnostustoimia oli innovatiivisen tukkipuomijärjestelmän asentaminen, jonka tarkoituksena oli pysäyttää ja kerätä kelluvat roskat joen rannoilla Kampung Sungai Melayun lähellä. Kierrätetyistä PE-HDPE-astioista valmistettu tukkipuomi palvelee sekä ekologisia että opetustarkoituksia. Se toimii passiivisena jätteiden sieppausesteenä, joka estää muovijätteen valumisen herkille mangrovealueille, suojelee meren elämää ja ylläpitää veden laatua. Suunnitteluun sisältyy myös yhteisön saavutettavissa olevia näköalapaikkoja ekoturismiveneajelulta, mikä tekee tukkipuomin välineeksi yleisen ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Paikallisyhteisön jäsenet ja kalastajat osallistuivat puomin rakentamiseen ja käyttöönoton lisäksi myös kerätyn jätteen seurantaan, mikä antoi arvokasta tietoa tulevien jätteen vähentämisstrategioiden laatimiseksi.

Tämä aloite on esimerkki skaalautuvasta mallista, jonka avulla voidaan vähentää jätteiden määrää ja huolehtia ympäristöstä yhteisön johdolla. Yhteisön kunnostustapahtumat, kuten siivouspäivät ja tukkipuomin ympärillä järjestetyt ympäristökasvatustyöpajat, jatkuivat vuoden 2025 alkupuolella, mikä auttoi vahvistamaan paikallista sitoutumista ja vahvistamaan jätehuollon ja ekosysteemin terveyden välistä yhteyttä.

Ympäristö- ja sosiaalisten hyötyjen tuottaminen

Hanke on suunniteltu tuottamaan mitattavissa olevia ekologisia tuloksia. Ennallistamistoimien tavoitteena on parantaa elinympäristön eheyttä 3 000 hehtaarin alueella, tukea yli 100 alkuperäistä ja vaeltavaa lajia ja parantaa Perapat-joen veden laatua. Vähintään 100 alkuperäisen mangrovepuun istuttaminen edistää hiilen sitomista, vakauttaa rantoja ja lisää kasvipeitettä, mikä parantaa pitkän aikavälin kestävyyttä eroosiota ja ilmastonmuutosta vastaan.

Yhtä tärkeää on, että hanke edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta yhdistämällä ekologinen ennallistaminen ja ihmisten hyvinvointi. Hankkeessa luodaan arviolta 50 suoraa ja välillistä työpaikkaa, tuetaan kestäviä elinkeinoja ja tarjotaan koulutusmahdollisuuksia, mikä antaa paikallisille yhteisöille, erityisesti Kampung Sungai Melayun noin 500 asukkaalle, joista monet ovat ensimmäisen sukupolven öljypalmuviljelijöitä. Nämä toimet eivät ainoastaan rakenna paikallisia valmiuksia, vaan myös edistävät sukupolvien välistä yhteyttä mangroviekosysteemiin ja innostavat tulevia ympäristönsuojelijoita.

Ekosysteemien elvyttäminen standardeihin perustuvan lähestymistavan avulla

SER-standardien ja -periaatteiden soveltaminen ekologiseen ennallistamiseen lisää We Be-Leaf Together - Johor Bahru Biodiversity Enhancement -hankkeen menestymismahdollisuuksia. Standardeihin perustuvassa ekologisessa ennallistamisessa otetaan huomioon monimutkainen ekosysteemin dynamiikka, selvitetään maankäytön kompromisseja, ratkaistaan toteutukseen liittyviä haasteita ja parannetaan suunnittelun tehokkuutta. Hanke on osoitus kattavasta, yhteistyöhön perustuvasta ja standardeihin perustuvasta lähestymistavasta ekologiseen ennallistamiseen. Integroimalla monipuolista tietoa, puuttumalla tilan heikkenemisen perimmäisiin syihin ja edistämällä osallistavaa osallistumista hankkeessa pyritään elvyttämään mangrove-ekosysteemi ja parantamaan samalla toisiinsa yhteydessä olevan yhteisön hyvinvointia.